Vihreiden aluevaaliohjelma Pohteen aluevaltuustokaudelle 2025–2029

 

1. Johdanto

2. Teemme päätökset tutkittuun tietoon perustuen

3. Vahvistamme hoidon ja palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta

4. Toteutamme terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen aidon integraation – yhteistoiminta ja eri alojen osaamisen yhdistäminen on kaikkien etu

5. Panostamme sosiaalipalveluihin

6. Vahvistamme perusterveydenhuoltoa

7. Turvaamme koko Pohjois-Suomen erikoissairaanhoidon

8. Turvamme osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön hyvinvoinnin

9. Varmistamme, että mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspotilaiden hoitoon pääsy paranee

10. Vahvistamme asunnottomien palveluja

11. Huolehdimme tasa-arvoisista ja yhdenvertaisista palveluista jokaiselle

12. Huolehdimme lapsiperheiden tukipalveluluista

13. Turvaamme ikääntyneiden palvelut ja hyvän elämänlaadun

14. Vahvistamme palvelujen saatavuuden hädän hetkellä

15. Panostamme hyvään hallintoon ja ammattitaitoiseen johtamiseen

 

 

ARKI RATKAISEE – toimivat arjen palvelut koko Pohteen alueella

 

Avaamme tässä aluevaaliohjelmassa Vihreiden näkökulmia ja tavoitteita tulevalle aluevaltuustokaudelle.


1. Johdanto

 

Me Vihreät haluamme, että jokaisella Pohteen asukkaalla on mahdollisuus ja oikeus laadukkaisiin sekä saavutettaviin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin riippumatta asuinpaikasta tai tulotasosta.

Haluamme rakentaa Pohteesta menestyvän hyvinvointialueen, joka kantaa vastuun ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta. Oulun yliopistollisen sairaalan “vihreä sairaala” -palkinto on merkki oikeasta suunnasta, jota tulee jatkaa tulevalla valtuustokaudella.

Asukkaiden palveluiden saatavuus ja hyvinvointialueen rahoitus nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Maan hallituksen asettama hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoitteen aikaraja on liian tiukka. Tätä aikarajaa tulee pidentää neljään vuoteen, kuten asiantuntijalausunnossa on todettu (Talouspoliittinen arviointineuvosto 28.1.2025). Pohteen tulevan aluevaltuuston tulee edistää tätä tavoitetta kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus tulee varmistaa hyvinvointialueen riittävällä rahoituksella. Pohteen ensimmäisellä valtuustokaudella taloutta on hoidettu tiukasti, koska se on ollut välttämätöntä. Tulevaisuudessa Pohde ansaitsee kestävän rahoitusratkaisun, joka mahdollistaa riittävät palvelut ja toiminnan kehittämisen jatkuvan palveluiden leikkaamisen sijaan.


2. Teemme päätökset tutkittuun tietoon perustuen

 

Me Vihreät katsomme, että päätösten tulee perustua parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tutkimustietoon. Alati muuttuvassa tilanteessa myös uuden tutkimustiedon tuottaminen on välttämätöntä. Tämä mahdollistaa vaikuttavimpien ja myös kustannustehokkaimpien palveluiden tarjoamisen. Onnistuminen ei näy pelkästään parempina palveluina vaan terveempinä ja hyvinvoivempina pohjoispohjanmaalaisina.

 

Tavoitteemme:

 

  • Tutkimustyön edellytyksiä tulee parantaa. Käytännössä tämä tarkoittaa

 

– tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston ja hyvinvointialueen muiden tutkimuslaitosten kanssa esimerkiksi yhteisesti rahoitettuina tutkimus-, kehitys- ja opetustehtävinä, jaettuina tutkimusympäristöinä ja tietovarantoina sekä yhteistyönä yliopistosairaalan kehittämisessä.

– Kontinkankaan yliopistosairaala-aluetta tulee päämäärätietoisesti kehittää yhdeksi Pohjoismaiden johtavaksi biolääketieteen osaamiskeskittymäksi, millä varmistetaan laadukkaan yliopistollisen sairaalan säilyminen Pohteen alueella.

 

  • Menestyksellistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tulee arvostaa ja palkita, ja sille tulee varata aikaa. Koska tutkimus ja koulutus nivoutuvat yhteen, tulee Pohjois-Suomen alueella olla riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus.

 

– Biolääketieteellistä ja lääketieteellistä teknologiaa tukevien toimintojen tulee sijaita Kontinkankaan kampuksen välittömässä läheisyydessä.

– Vahvistetaan sosiaalityöntekijöiden saatavuutta kehittämällä tutkimusyhteistyötä Lapin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa.

– Edistetään sosiaalityöntekijöiden koulutuksen aloittamista Oulun yliopistossa.

– Varmistetaan sosionomien ammattikorkeakoulutuksen säilyminen Oulussa.

 


3. Vahvistamme hoidon ja palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta

 

Meille Vihreille on tärkeintä alueen asukkaiden hoidon ja palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Lisäksi hoito ja palvelujen jatkuvuus tulee turvata koko Pohteen alueella. Mitä haastavammassa elämäntilanteessa asukas elää, sitä tärkeämpää on, että hoidon ja palvelun saatavuus ja saavutettavuus turvataan julkisen sektorin palveluilla.

 

Tavoitteemme:

 

  • Edistetään erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tarvitsemia matalan kynnyksen palveluita.
  • Turvataan hoidon jatkuvuus ottamalla käyttöön omalääkärimallia kokonaisvaltaisempi omatiimimalli koko Pohteen alueella.
  • Alennetaan asiakasmaksuja heti, kun se on taloudellisesti mahdollista.
  • Kehitetään digitaalisia palveluita huomioiden, etteivät ne sovellu kaikille ainoana palvelumuotona.
  • Varmistetaan etäpalveluissa mahdollisuus aitoon ihmiskontaktiin.

 

4. Toteutamme terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen aidon integraation – yhteistoiminta ja eri alojen osaamisen yhdistäminen on kaikkien etu

 

Pohteen ensimmäisellä valtuustokaudella ei vielä ole toteutunut sote-uudistuksen perusajatus, eli sosiaali- ja terveyspalvelujen aito integraatio. Sosiaali- ja terveyspalvelujen eri alojen, kuten esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelujen, osaajien aito yhteistoiminta on sekä ammattilaisten, että asiakkaan etu. Edellä mainittu yhteistyö edistää erityisesti paljon palveluja tarvitsevien asukkaiden terveydenhoitoa ja sosiaalipalvelujen saatavuutta. Näin asiakkaiden kuntoutusta voidaan suunnitella ja toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustavasti asiakkaan etu edellä. Asiakkaiden vertaistuellisessa ohjauksessa ja neuvonnassa ei tule unohtaa kolmannen sektorin monimuotoisten tukipalvelujen verkostoja. Sen sijaan niiden merkitystä tulee vahvistaa nykyisestä.

Nyt on aika rakentaa sosiaali- ja terveyspalveluja niin, että ne toimivat ja kehittyvät alati muuttuvassa maailmassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla tutkimustietoon perustuvia ja luotettavia.

 

Tavoitteemme:

 

  • Lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintaa aina, kun se on mahdollista.
  • Palautetaan terveyssosiaalityöntekijät yliopistosairaalan osastotyöskentelyyn esim. Oulun yliopistollisen sairaalan lasten kuntoutusosastolla.
  • Vahvistetaan kolmannen sektorin mahdollisuuksia toimia yhdessä Pohteen kanssa asiakkaiden vertaistuellisessa ohjauksessa ja neuvonnassa sekä muissa tukitoimissa.

 

5. Panostamme sosiaalipalveluihin

 

Sosiaalipalvelut jäävät liian usein muiden sosiaali- ja terveyspolitiikan sektoreiden varjoon. Sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja käyttöön liittyy monesti vielä tänä päivänä häpeää ja syyllisyyttä. Sosiaalipalvelut tulisi, aina kun on mahdollista, tuoda mahdollisimman lähelle asiakkaiden tavallista arkea eli esim. terveyspalvelujen yhteyteen, jotta ko. palveluiden käytettävyys olisi kynnyksetöntä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen arjen integraatio on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä ongelmien kasaantuessa ratkaisujen hakeminen on aina kalliimpaa.

Asumis- ja elinkustannusten noustessa ja työllisyystilanteen heikentyessä osalla Pohteen asukkaista elämä on taloudellisesti hyvin niukkaa ja osin asukkaat joutuvat elämään jopa köyhyysrajalla ja ajoittain jopa sen alapuolella. Pohde teki vuonna 2024 leikkauksia myös asukkaiden täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen tiukentamalla näiden tukien myöntämisperusteita. Nämä leikkaukset tulisi perua tulevalla valtuustokaudella heti kun se on mahdollista.

Pidetään huolta heikossa asemassa olevien ihmisten sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia ylläpitävistä palveluista, kuten sosiaalihuoltolain mukainen ja kuntouttava työtoiminta. Näiden ihmisten arjen hyvinvointia ylläpitävistä palveluista säästäminen tuottaa moninkertaiset kustannukset heidän hakeutuessa raskaampien palveluiden pariin voinnin heiketessä.

Pohteen tulee panostaa perhepalveluihin nykyistä enemmän niin, että kaikenikäiset asukkaat (lapset, nuoret, perheet ja ikäihmiset) saavat tarvitsemiaan palveluita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tämä ns. Imatran malli, jossa panostetaan perhepalveluissa kaikkien lapsiperheiden hyvinvointiin ja jaksamiseen ennaltaehkäisevästi, vähentää tutkitusti raskaampien palvelujen, kuten lastensuojelun, tarvetta ja on myös taloudellisesti kannattavampaa.

Raskaampien palveluiden osalta (esim. lastensuojelu) on Pohteella tehty ansiokasta työtä vahvistamalla sijoitettujen lasten perhehoitoa. Perhehoitajien koulutukseen ja tukeen on tulevaisuudessa panostettava lisää resursseja. Pohteen perhehoidon omaa tuotantoa on toiminnan alkuvuosina lisätty merkittävästi. Tätä työtä tulee jatkaa edelleen.

Lastensuojelun laitoshoito on tällä hetkellä lähes kokonaan markkinaehtoista. Omaa palvelutuotantoa tulee vahvistaa tulevalla valtuustokaudella. Ensimmäinen Pohteen oma lastensuojelulaitos onkin jo avattu vuoden 2025 alussa. Lastensuojelun palvelutuotannon tarvittavat ostot olisi perusteltua suunnata yleishyödyllisten toimijoiden tarjoamiin palveluihin.

Ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidon kehittäminen on Pohteella hyvässä vauhdissa. Kehittämistä on kuitenkin jatkettava ja tavoitteena tulee olla toiminnan tasavertainen maantieteellinen saatavuus koko alueella. Perhehoidon yhdeksi seuraavista kehittämiskohteiksi tulee ottaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien perhehoidon kehittäminen.

 

Tavoitteemme:

 

  • Vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota, jotta sosiaalipalvelujen tarpeeseen liittyvät ennakkoluulot hälvenevät ja asukkaat rohkenevat hakemaan heille kuuluvia palveluja.
  • Palautetaan ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen Pohteen päätöksellä tehdyt muutokset heti kun se on mahdollista.
  • Panostetaan perhepalveluihin osana ennaltaehkäisevää työtä siten, että kaikenikäiset asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut etupainotteisesti raskaampien ja kalliimpien palveluiden sijaan.
  • Raskaampien palveluiden sijaan panostetaan perhehoitoon sekä lastensuojelussa, että ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden palveluissa.
  • Panostetaan ja kehitetään perhehoitajien tukipalveluita.
  • Vahvistetaan edelleen omaa tuotantoa tukiperhepalveluissa, perhehoidossa sekä ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoidossa.
  • Vahvistetaan lastensuojelun laitoshoidossa omaa tuotantoa.
  • Tavoitellaan mahdollisissa lastensuojelun laitoshoidon kilpailutuksissa yhteistyökumppaneiksi yleishyödyllisiä yrityksiä ja yhteisöjä.

 

6. Vahvistamme perusterveydenhuoltoa

 

Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden on todettu parantavan hoidon laatua ja kokonaisvaltaisuutta, lisäävän toimijoiden välistä yhteistyötä, tiedonkulkua ja terveydenhuollon tehokkuutta sekä parantavan potilaan kokemusta, koettua terveyshyötyä ja kotona pärjäämistä. Pohteella ollaan ottamassa käyttöön perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuutta tukeva malli, jossa asukkaat saavat nimetyn omalääkärin ja omahoitajan. Vihreiden tavoitteena on ottaa omatiimi malli käyttöön koko Pohteen alueella ja kytkeä siihen myös muita sote-keskusten ammattiryhmiä. Vihreiden näkemyksen mukaan perusterveydenhuoltoa, ennaltaehkäisevää työtä ja omahoitoa vahvistamalla terveyspalveluiden painopistettä voidaan siirtää erikoissairaanhoidosta perustason palveluihin.

 

Tavoitteemme:

 

  • Otetaan käyttöön oma lääkäri – oma hoitaja -malli koko Pohteen alueella.
  • Asetetaan tavoitteeksi enintään 14 vuorokauden odotusaika lääkärin kiireettömälle vastaanotolle.
  • Huomioidaan hoidon jatkuvuutta kehitettäessä myös suun terveydenhuollon ammattilaiset sekä muut sote-keskusten ammattilaiset, kuten esimerkiksi fysioterapeutit ja kolmannen sektorin toimijat.
  • Kehitetään perusterveydenhuollon kivun- ja saattohoidon osaamista.
  • Toteutetaan perusterveydenhuolto pääsääntöisesti omana palveluna välttäen ostopalveluita ja vuokratyövoiman käyttöä.
  • Jatketaan yhteisten hoitoketjujen ja -mallien kehittämistä erikoissairaanhoidon kanssa.
  • Otetaan käyttöön Esko-potilastietojärjestelmä koko terveydenhuollossa.
  • Nostetaan maksuttoman ehkäisyn ikäraja nykyisestä 20 vuodesta 25 vuoteen.

 

7. Turvaamme koko Pohjois-Suomen erikoissairaanhoidon

 

Oulun yliopistollinen sairaala vastaa koko Pohjois-Suomen vaativasta erikoissairaanhoidosta sekä tutkimuksen ja opetuksen järjestämisestä. Tehtävä edellyttää tiivistä yhteistyötä Pohteen ja Pohjois-Suomen muiden hyvinvointialueiden sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten välillä. Uuden sairaalan käyttöönoton odotetaan lisäävän henkilökunnan pito- ja vetovoimaa sekä parantavan henkilöstön saatavuutta, mikä mahdollistaa pitkiksi venyneiden hoitojonojen purkamisen. Vihreille on erityisen tärkeää varmistaa koko henkilöstön hyvät työolot, ammattilaisten osaamista arvostava ilmapiiri ja potilaille laadukas hoito.

 

Tavoitteemme:

 

  • Toteutetaan uuden sairaalan viimeisten vaiheiden rakentaminen ja vanhan sairaalan purkaminen suunnitelman mukaisesti.
  • Jatketaan hoitojonojen purkamista erityisrahoituksen ja kannustavan palkkausmallin turvin siihen saakka, kunnes saavutetaan säädösten mukainen tilanne.
  • Jatketaan hoitojonojen purkamista erityisrahoituksen turvin myös lasten, nuorten ja aikuisten psykiatrisissa palveluissa.
  • Haetaan yhteistyökumppanit nykyaikaisen potilashotellin rakentamiseen yliopistosairaalan yhteyteen.
  • Kehitetään Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä osuuskunta Tervian ja muiden yhteisten rakenteiden luoman mallin mukaisesti. Tavoitteena on turvata kustannustehokkaasti koko alueella riittävä osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa.
  • Toteutetaan erikoissairaanhoito pääsääntöisesti omana palveluna välttäen ostopalveluita ja vuokratyövoiman käyttöä kustannustehokkuuden ja laadun varmistamiseksi.
  • Kehitetään Oulaskankaan sairaalan toimintaa säädösten mahdollistamissa rajoissa ja kannatetaan yöpäivystyksen palauttamista Oulaskankaalle.
  • Tutkitaan mahdollisuutta palauttaa yöpäivystys Raaheen.

 


8. Turvamme osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön hyvinvoinnin

 

Ihmisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen on iso osa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa työskentelevien arkea. Me Vihreissä ajattelemme, että laadukkaiden hyvinvointipalveluiden takana on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä riittävät henkilöstöresurssit. Meille on tärkeää, että työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan. Tämä saavutetaan, kun hyvinvointialueen johtamiseen panostetaan, mahdollistetaan henkilöstön jatkuva osaamisen kehittäminen sekä otetaan henkilöstö aidosti mukaan muutosten valmisteluun ja kehittämistyöhön.

 

Tavoitteemme:

 

  • Osallistetaan aktiivisesti henkilöstöä suunnittelemaan ja kehittämään omaa työtään koskevia muutoksia.
  • Mahdollistetaan henkilöstölle jatkuva osaamisen kehittäminen osana työtä, jotta varmistamme sen, että hyvinvointialueelta löytyy parhaat osaajat.
  • Mitataan työhyvinvointia säännöllisesti ja reagoidaan mittaustuloksiin konkreettisilla teoilla.
  • Mahdollistetaan työn joustavuus erilaisiin elämäntilanteisiin sopivaksi.
  • Laaditaan suunnitelmat perhemyönteisyydestä, kuten imetysmyönteisyydestä työyhteisössä.
  • Varmistetaan, että johtamisessa arvostetaan ja hyödynnetään työntekijöiden osaamista erityisesti toimintaa kehitettäessä ja uudistettaessa.

 

9. Varmistamme, että mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspotilaiden hoitoon pääsy paranee

 

Mielenterveyden ongelmat ovat suurin työelämästä syrjäyttävä tekijä Suomessa. Lisäksi lapset ja nuoret kamppailevat mielenterveyteen liittyvien haasteiden kanssa enenevissä määrin. Me Vihreät katsomme, että investoinnit mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoidon oikea-aikaisuuteen peruspalveluissa tuovat säästöjä ja lisäävät hyvinvointia. Koska ihmisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt läpi elämän, tulee mielenterveyteen kiinnittää huomioita kaikissa elämän vaiheissa. Meille Vihreille on tärkeää, että hoitoon pääsee oikea-aikaisesti ja helposti!

Päihde- ja rahapeliriippuvuus ovat mielenterveysongelmien lisäksi opinnoista, työelämästä ja pahimmillaan koko elämästä, yhteiskunnasta syrjäyttäviä haasteita Suomessa. Päihde-, mielenterveys ja rahapeliongelmat liittyvät usein toisiinsa, ja ovat usein myös ylisukupolvisia haasteita. Monipuolisen hoidon kehittäminen näihin sairauksiin on välttämätöntä, jotta voidaan vastata lisääntyvään palvelutarpeeseen ja tukea ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Hoidon kehittämisessä ja toteuttamisessa on tärkeää huomioida myös näihin sairauksiin sairastuneiden henkilöiden läheiset ja varmistaa heidän mahdollisuudet saada tarvitsemansa ohjaus ja neuvonta, tukitoimet ja tarvittaessa myös hoito.

Mielenterveys- ja päihdetyön integraatiota on edistettävä edelleen. Asiakkaalla tulee olla pääsy mielenterveyspalveluihin päihdeongelmista huolimatta. Kaksoisdiagnoosihoidossa keskeistä on sekä tiedonkulun, että yhteistyön varmistaminen sekä yksilöllisten hoitopolkujen rakentaminen.

On tärkeää painottaa ennaltaehkäiseviä toimia, jotka vähentävät vakavampien mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussairauksien kehittymistä sekä tarjoavat varhaista tukea sitä tarvitseville. Yksi keskeinen kehityskohde on palveluiden saannin ja matalan kynnyksen palveluiden lisääminen esimerkiksi tarjoamalla helposti saavutettavia digitaalisia palveluja sekä yhteisöllisiä kokemusasinatuntijuuteen perustuvia palveluja, joissa tuki on saatavilla nopeasti ja yksilöllisesti.

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yhteistyön syventäminen sekä henkilöstön mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussairauksien osaamisen kehittäminen tukevat oikea-aikaista ja vaikuttavaa hoitoa.

 

Tavoitteemme:

 

  • Panostetaan riippuvuussairauksien ennaltaehkäisyyn vahvistamalla yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa.
  • Toteutetaan terapiatakuu laajamittaisena, ei vain lapsille, nuorille ja opiskelijoille suunnattuna palveluna. Tavoitteena on työkyvyn säilyttäminen sekä päihdeongelmin, riippuvuussairauksien ja itsemurhien vähentäminen.
  • Palkataan lisää psykologeja.
  • Varmistetaan oikea-aikainen hoitoon- ja palveluihin pääsy.
  • Pilotoidaan Walk in terapia -mallia, jolla mahdollistetaan nopea avunsaanti.
  • Perustetaan huumeiden käyttöhuoneita, joiden kautta tarjotaan mahdollisuutta päihdekuntoutukseen.
  • Kehitetään mielenterveys- ja päihdepalvelujen liikkuvaa avohoitoa ja varmistetaan samalla hoidon jatkuvuus.
  • Huolehditaan, että yhteistyö koulujen ja opiskeluterveydenhuollon välillä toimii saumattomasti
  • Varmistetaan riittävät resurssit päihdekuntoutuksen laitoshoitoon Pohteen alueella tai muualla Pohjois-Suomessa.
  • Perustetaan itsemurhien ehkäisytyöryhmä.
  • Vahvistetaan varhaisen vaiheen päihdehoitoa / -kuntoutusta, jotta voidaan vähentää raskaampien päihdepalveluiden kustannuksia.
  • Rohkaistaan sote ammattilaisia ottamaan mielenterveys-, päihde-, ja riippuvuusongelmat puheeksi hoitotilanteissa.
  • Lisätään päihdetyön ammattiosaajia mm. sisätautiosastoille ja ensiapuun, joissa kohdataan palveluihin hakeutuvia päihteiden riskikäyttäjiä.
  • Varmistetaan naisten ja muiden erityisryhmien turvallisuus selviämisasemalla ja muissa hoitoyksiköissä.
  • Lisätään henkilöstön mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussairauksien osaamista esimerkiksi asiakkaiden traumahistorian huomioimisessa.

 

10. Vahvistamme asunnottomien palveluja

 

Asunnottomuus keskittyy Pohteen alueella määrällisesti pitkälti Oulun kaupungin alueelle. Kuitenkin ARA:n vuoden 2024 tilaston (https://www.ara.fi/fi/document/asunnottomat-2024) mukaan Pohteen alueella 13 kunnassa on tilastoitu asunnottomia henkilöitä. Vastaavasti 10 kunnassa asunnottomia ei ole ollut vuonna 2024 ollenkaan. Lopuista alueen kunnista tietoa asunnottomien määrästä ei ole ollut raporttiin saatavilla. Tiedot perustuvat kuntien omiin ilmoituksiin.

Asunnottomien palvelujen järjestäminen ja asunnottomuuden vähentäminen on vahvasti yhdyspintatyötä Pohteen ja alueen kuntien välillä. Tätä työtä tulee kehittää eteenpäin nykytilanteeseen verraten. Yhdyspintatyöhön tulee ottaa vahvasti mukaan erilaisten alueen kolmannen sektorin toimijat, sillä vain tätä kautta työhön saadaan mukaan esimerkiksi koulutettuja kokemusasiantuntijoita, joilla on tässä työssä suuri merkitys. Asunnottomien palveluissa hyväksi havaittu toimintamuoto on liikkuvien, jalkautuvien palvelujen kehittäminen ja näiden vakiinnuttaminen osaksi pysyvää palveluvalikkoa.

 

Tavoitteemme:

 

  • Laaditaan asunnottomuusstrategia yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
  • Tehdään päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja asunnottomien palveluverkkosuunnitelma.
  • Rakennetaan asunnottomien palvelut “asunto ensin” -toiminnan periaatteita noudattaen yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
  • Vahvistetaan Pohteen oman asumisneuvonnan resursointia ja vakinaistetaan asumisneuvonnan työmuoto osaksi sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja.
  • Lisätään Pohteen asumispäivystyskapasiteettia ja asunnottomille suunnattujen asumispalveluyksiköiden määrää niin ettei terveyspalveluista ole tarpeen kotiuttaa asiakasta “kadulle”.
  • Varmistetaan, että kaikissa tilanteissa asunnottomalla on mahdollisuus hätämajoitukseen yhdeksi yöksi kerrallaan.
  • Huomioidaan erityisesti Pohteen alueelle vapautuvien vankien tilanne, jotta kukaan ei vapaudu asunnottomana. Kiinnitetään huomio erityisesti ensimmäistä kertaa vankilasta vapautuviin, nuoriin ja naisiin.
  • Järjestetään tuettua asumista, tuen tarpeessa oleville asunnottomille yksin eläville henkilöille ja perheille.
  • Järjestetään kotiin vietävän tuen palveluita henkilöille, joilla on asunnottomuuden uhka tai muita haasteita asumisen onnistumisen suhteen.
  • Tehdään asunnottomuuden ennaltaehkäisyä sosiaalityön ja -ohjauksen keinoin.
  • Vahvistetaan kolmannen sektorin tekemään liikkuvaa ja jalkautuvaa asunnottomuustyötä.

 

11. Huolehdimme tasa-arvoisista ja yhdenvertaisista palveluista jokaiselle

 

Eri vähemmistöjen yhdenvertaisten palvelujen toteutuminen vaatii erityistä huomiota ja räätälöityjä ratkaisuja. Vähemmistöryhmillä, kuten vammaisilla, seksuaali-, sukupuoli-, kieli- ja kulttuurivähemmistöillä, on omia erityistarpeita, jotka vaikuttavat palvelujen saavutettavuuteen ja laatuun.

Pohteen tulee kehittää palveluja niin, että myös sukupuolinäkökulma ja tasa-arvo huomioidaan nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että naisten erityiset terveys- ja hyvinvointitarpeet otetaan aktiivisesti huomioon resursoinnissa, palvelujen kohdentamisessa ja päätöksenteossa, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivallan torjunnassa.

 

Tavoitteemme:

 

  • Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä vammaisten ja eri kulttuureista tulevien kohtaamisessa tulee huolehtia henkilöstön sensitiivisen kohtaamisen osaamisesta, jotta palvelukokemus on turvallinen ja huomioiva.
  • Varmistetaan, että kaikki palvelut soveltuvat myös eri tavoin vammaisille henkilöille ja vähemmistöryhmille.
  • Huolehditaan, että vammaispalveluilla tavoitellaan vammaisten yhdenvertaisuutta vammattomiin nähden. Vammaispalvelut tulee myöntää yksilöllisen tarpeen mukaisesti, kuten laki ohjaa.
  • Varmistetaan, ettei yksikään vammainen jää ilman osaavaa hoitoa ja kuntoutusta.
  • Turvataan asianmukaiset yhteydenpitokanavat ja tiedotteet aistivammaisille, selkokieltä tarvitseville ja kielivähemmistöille, jotka tarvitsevat palvelua muulla kuin suomen kielellä.
  • Huomioidaan esteettömyys ja saavutettavuus sekä fyysisissä että digitaalisissa palveluissa, jotta myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset voivat käyttää digi- ja etäpalveluja.
  • Laaditaan Pohteelle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa turvataan asiakkaiden asianmukaiset palvelut sekä henkilöstön tasavertaisen kohtelun, ja ehkäistään näin rakenteellista syrjintää.
  • Huolehditaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan riittävästä ennaltaehkäisystä ja turvataan uhreille sekä väkivallan tekijöille riittävät tukipalvelut.
  • Turvataan turvakotipalvelujen riittävä resurssointi, kriisi- ja trauma-apu sekä vahvistetaan sosiaalipalveluiden osaamista kohdata väkivaltatilanteista toipuvia.
  • Turvataan kuljetuspalvelujen järjestäminen tavalla, joka aidosti mahdollistaa liikkumisen ilman turvattomuutta ja pelkoa siitä, ettei perille pääse tai ei saa paluukyytiä.

 

12. Huolehdimme lapsiperheiden tukipalveluluista

 

Suomalaisten lasten ja nuorten terveys ei ole kehittynyt suotuisasti. Erityisinä ongelmina ovat ylipaino, mielenterveyden ongelmat, sosiaaliset vaikeudet ja päihteiden käyttö. Lasten ja nuorten terveydestä huolehtiminen on välttämätöntä elinikäisen hyvinvoinnin kannalta. Lapsuudessa omaksutuilla elintavoilla ja terveystottumuksilla on vaikutusta läpi elämän.

 

Tavoitteemme:

 

  • Ennaltaehkäisevästä työstä ei tule tinkiä (neuvola, kouluterveys, poissaolon portaat, sosiaalitoimi).
  • Perhekeskukset – lisätään lapsiperheiden tukipalveluja (perheiden ohjaus, tarvittaessa kotipalvelu ja/tai tukiperhetoimintaan) vahvistetaan erilaisten perhemuotojen vanhemmuuden tukea.
  • Vahvistetaan lasten ja nuorten neuropsykiatristenongelmien varhaisen tunnistamisen osaamista lisäämällä lastenpsykiatriaan ja lastenneurologiaan perehtyneiden lastenlääkäreiden jalkautumista kouluterveydenhuoltoon ja hyvinvointikeskuksiin.
  • Lisätään yhteistyötä kuntien kanssa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä yhteistyötä järjestöjen kanssa liikunnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi sekä yksinäisyyden vähentämiseksi.

 

13. Turvaamme ikääntyneiden palvelut ja hyvän elämänlaadun

 

Ikääntyneet ovat moninainen ryhmä. Osalla on hyvä elämänlaatu ja he asuvat itsenäisesti kotona, kun taas toiset tarvitsevat enemmän tukea ja palveluita. Helposti saavutettavat ja turvalliset palvelut sekä esteettömät asuinympäristöt mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Ikääntyneet kohtaavat haasteita, kuten taloudellisen tilanteen heikkeneminen, esteellinen asuinympäristö ja yksinäisyys, mikä heikentää elämänlaatua.

Ikääntyneiden hoivan tarpeen kasvu on merkittävä haaste, johon on vastattava tehokkaasti ja ennakoivasti. Pohteen asukkaiden ikääntyessä terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen, kroonisten sairauksien lisääntyminen sekä hoivan tarpeiden monimuotoisuus korostuvat. Näiden muutosten hallitsemiseksi tarvitaan monipuolisia ja vaikuttavia keinoja.

 

Tavoitteemme:

 

  • Huolehditaan ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden asumisen turvallisuudesta.
  • Ennakoidaan ikäihmisten tulevia palvelutarpeita kotikäynnein ja vuosittaisin säännöllisin terveys- ja hyvinvointitarkastuksin.
  • Tarkistetaan viranomasivetoisesti, että kaikilla omaisilla, jotka faktisesti toimivat omaishoitajina on voimassa oleva omaishoitajasopimus
  • Vahvistetaan omaishoitajien jaksamista siten, että heillä on etupainotteisesti oikeus omatiimi mallin käyttöönottoon – ts. omalääkäri, hoitaja ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä / -ohjaaja.
  • Vahvistetaan ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoitoa edelleen kouluttamalla riittävästi ko. perhehoitajia ja huolehtimalla perhehoitajien tukitoimista.
  • Kiertävät perhehoitajat mahdollistavat osaltaan omaishoitajien vapaapäiviä.
  • Lisätään ikäihmisten sekä vammaisten henkilöiden kotiin vietäviä ja kodinomaisia palveluja.
  • Kehitetään monipuolisia, tarpeenmukaisia asumis- ja hoivaratkaisuja ikäihmisille sekä tarpeen mukaan myös vammaisille henkilöille.
  • Sijoitetaan ikäihmisten palveluasumisen yksiköt siten, että omaisten ja läheisten vierailumatkat ikäihmisen luo eivät ole liian pitkiä.

 

14. Vahvistamme palvelujen saatavuuden hädän hetkellä

 

Pelastustoimen vastuulla on ylläpitää valmiutta toimia äkillisissä onnettomuustilanteissa ja tuottaa palveluita, joilla turvataan ihmishenkiä, omaisuutta ja ympäristöä. Riskien hallinnassa ja onnettomuuksien ehkäisyssä merkittävä rooli on myös valistuksella ja valvonnalla, joka kuuluu pelastustoimen tehtäviin. Siviilivalmiuden ylläpitäjänä pelastustoimella on merkittävä rooli väestönsuojelussa.

 

Tavoitteemme:

 

  • Pelastustoimen tärkeimmät strategiset tavoitteet ovat ennakointi ja nopeus. Huolehditaan resurssien riittävyydestä, jotta nämä kumpikin toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Ennakointi ja nopeus tulee olla mahdollista niin maantieteellisesti kuin tekniikan ja laitteiston osalta.
  • Henkilöstön riittävyys ja hyvinvointi on turvattava myös harvaan asutulla seudulla. Pelastustoimi on aito lähipalvelu, jota ei voida hoitaa etänä tai liian kaukaa.

 

15. Panostamme hyvään hallintoon ja ammattitaitoiseen johtamiseen

 

Hyvän hallinnon perustana on viranomaisten puolueettomuus ja vahva ammatillinen osaaminen. Pohteen asukkaiden tulee voida kaikissa tilanteissa luottaa siihen, että päätökset tehdään ennakoivasti, johdonmukaisesti sekä voimassa olevan lainsäädännön ja säädösten mukaisesti. Erityisesti yksittäisiä asiakkaita koskevat päätökset tulee aina tehdä kohtuullisessa ajassa ja huolellisesti. Asiakkaiden asiallisiin kysymyksiin tulee myös aina vastata.

 

Tavoitteemme:

 

  • Varmistetaan, että Pohteella on riittävästi omaa tuotantoa, jotta monituottajamalli toimii moitteettomasti.
  • Huolehditaan Pohteen henkilöstön kilpailutusosaamisesta.
  • Toteutetaan kilpailutukset mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä pohjoisen YTA-alueen hyvinvointialueiden (Lappi, Kainuu, Keski-Pohjanmaa) kanssa. Näin pystytään varmistamaan hankintojen edullisuus sekä resurssien tehokas käyttö.
  • Toteutetaan kilpailutukset aina laatupisteytyksiä painottaen, jotta voidaan varmistaa hankinnan toimivuus arjessa.
  • Panostetaan ihmisläheisen johtamisen käytäntöjen ja rakenteiden käyttöönottoon ja toteuttamiseen.