Marika Koivuniemi:
”Hyvä puoluekokousväki
Ymmärrettävästi tärkeä keskustelu hallituksen leikkausten vaikutuksista heikossa asemassa oleviin ihmisiin on vienyt ilmatilan keskustelulta kaikkien suomalaisten osaamisesta huolehtimisesta.
Tiukassa taloustilanteessa on korostettu yritysten kilpailukyvyn merkitystä talouskasvulle, mutta samalla Suomen kilpailukyky on kansainvälisissä vertailuissa laskenut ja hallitus on leikannut työikäisten koulutusmahdollisuuksista, kuten aikuiskoulutustuesta, vaikka osaamisen on todettu olevan tärkeä osa yritysten kilpailukyvyn perustaa.
Useat selvitykset ovat jo nyt karua luettavaa. Moni työssäkäyvä kokee, että osaamisen kehittäminen on täysin hänen omalla vastuullaan. Lisäksi koulutuksiin osallistutaan työnohessa entistä vähemmän. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaa vuonna 2023 vain 40 % työntekijöistä osallistui työnantajan kustantamaan koulutukseen, kun vastaava luku vuonna 2018 oli yli 55%.
Mikäli tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn kasvu, meidän tulee varmistaa työikäisen väestön osaamisen kehittämisen mahdollisuudet.
Meidän täytyy ymmärtää, että:
– Uudet innovaatiot eivät synny ilman päivitettyä osaamista.
– Ihmisten työssä jaksaminen on vaarassa heikentyä, mikäli heidän osaamistasonsa ei vastaa työelämän vaatimuksia.
Odottaminen ei käy. Meidän tulee aktiivisesti etsiä keinoja asian ratkaisemiseksi ja pyrkiä välttämään se, ettei osaamisen kehittämisestä tule luksustuote, johon vain harvoilla ja valituilla on oikeus. Turvataan siis yritysten kilpailukyky ja panostetaan myös työikäisten osaamiseen!”
Onni-Jonatan Matilainen:
”Arvoisa puoluekokousväki, rakkaat kanssavihreät.
Liityin alkuvuodesta Vihreisiin monen vuoden palloilun jälkeen poliittisella kentällä. Monesti Vihreitä haukutaan maailmanparantajaksi, mutta itselle juuri tämä teki päätöksestä liittyä Vihreisiin lopulta erittäin helpon. Minkä muunkaan vuoksi politiikkaa tehtäisi, jos tavoitteena ei olisi tehdä maailmasta askel askeleelta parempi paikka elää?
Kyselytutkimukset osoittavat, että ihmiset usein kuvailevat unelmayhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi. Eli mielestäni juuri Vihreiden ohjelmien mukaiseksi. Valitettavasti tutkimukset myös osoittavat, että tämä ei kuitenkaan näy äänestyspäätöksissä. Tästä puhutaan termillä value-action gap.
Meidän onkin hyvä pitää mielessä, että ihmiset muodostavat mielipiteensä ja äänestyspäätöksensä hyvin intuitiivisesti arvomaailmansa pohjalta. Aina se rationaalisesti järkevä ja edistysmielinen vaihtoehto ei ole seksikkäin vaihtoehto äänestäjälle.
Meidän tehtävä on kuitenkin tehdä tästä maailmankuvastamme juuri sitä – paras vaihtoehto äänestäjille. Mielestäni tämä tapahtuu, presidenttiämme lainaten, kolmen pointin avulla:
Kunnioitetaan kaikkia mielipiteitä ja pyritään ymmärtämään, mistä toisella tavalla ajattelevan huoli kumpuaa. Muutoksen vastustaminen ei usein liity käsillä olevaan asiaan itseensä, vaan muutoksen pelkoon.
Korostetaan asemaamme aitona tulevaisuuspuolueena: poiketen lähes kaikista muista puolueista, me emme ole tilivelvollisia millekään etujärjestölle
Korostetaan ydinsanomaamme: kestävät toimet ei satuta ketään.”
Miia Immonen:
”Rakkaat vihreät, kära gröna vänner!
Minä uskon ihmiseen
Hyvään ja yhteisölliseen
Stratosfäärin ja maan valtiaaseen
Joka sikisi solujen yhtyessä
Syntyi turvallisesti keskussairaalassa
Sai varhaista vastakaikua tarpeillensa
Astui sisään päiväkodin portista
Ystävystyi ja oli kiltti ystävilleen
Tunnisti kovan työn jälkeen aan ja uun
Rohkaistui saamistaan kehuista
Astui luokkahuoneeseen
Oppi lopulta geminaatat ja kertolaskut erityisopetuksessa
Rakensi tietoa demokratiasta, eri kielistä ja kulttuureista, ekosysteemeistä ja energiantuotantovaihtoehdoista ohjatusti ikäistensä kanssa
Toteutti itseään taito- ja taideaineiden tunneilla
Astui koulukuraattorin ovesta
Tunnusti huolensa huoltajansa jaksamisesta
Vahvistui perheensä saamasta avusta
Peilasi tunteitaan, hyväksyi itsensä ja asetti rajoja
Istuu nyt kulmakonttorissaan
Yhdessä moninaisen johtoryhmänsä kanssa
Ei sieltä tuomitse vaan kannustaa
Luottaa, että tiimi tukee myös häntä,
jos matkalla unelmiin
mieli vaipuu,
keho pettää,
lompakko tyhjenee,
osaaminen katkeaa,
perhe hajoaa,
läheinen menehtyy,
usko ihmisiin loppuu
Puheenjohtaja Virran sanoin:
Luottamus perustuu lupauksiin, joista pidetään kiinni.
Tarjotaan tukea, valoa ja lupauksia tulevaisuudesta.
Kiitos! Tack!”
Karoliina Kuvaja:
”Kulttuuri on tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymys.
Kulttuurin ydin on kuvittelussa.
Kulttuuri ja taide antaa kyvyn katsoa itsen ulkopuolelle.
Kuvitella, makustella, samaistua, järkyttyä, järkkyä, myös kasvaa.
Järkyttyneenä kulttuuriala seuraa Orpon hallituksen politiikkaa myös kulttuurin kohtuuttomien leikkausten osalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen leikkaukset, joihin valtionvarainministeri on henkilökohtaisesti puuttunut, kurittavat juuri ja juuri koronavuosista selvinnyttä kulttuurialaa. Toisaalta kuitenkin eräs hallituspuolue puhuu kansan kulttuurin nostamisesta, suomalaisuuden vahvistamisesta kulttuurin keinoin.
Harmi vaan, että sitäkin kulttuuria pitäisi varmaan tehdä niin kuin Aleksis Kivi konsanaan: nälkäisenä, alkoholisoituneena ja rutiköyhänä.
Teoillaan valtio voi varmistaa, että kansalaiset pääsevät esimerkiksi iästään ja asuinpaikastaan riippumatta kulttuurin piiriin. Kun lapsesta saakka saa olla kuin kotonaan taiteen ja kulttuurin parissa, on mielikuvittelu sekä taiteessa ja kulttuurissa levähtäminen, oppiminen, kohtaaminen ja jakaminen on erottamaton osa elämää.
Tällä hetkellä pöydällä esimerkiksi oleva 10,9 miljoonan kokonaisleikkaus museoiden ja teattereiden valtionosuuksiin tarkoittaa joillekin kunnallisille teattereille sulkemista, vapaan kentän toimijoiden romuttamista sekä museoverkolle karsimista. Pelkona on, että kaupallinen ja suurten keskittymien taide ja kulttuuri jää, ja muu – maakunnallinen, paikallinen ja toisaalta myös rohkea, ajatuksia herättävä, valtaa kyseenalaistava, ravisteleva taide nitistetään hengiltä.
Taide- ja kulttuuriala työllistää 80 kertaa enemmän ihmisiä kuin turkisala. Saa arvailla, kummalle alalle hallitukselta 50 miljoonan hätäapupaketti?
Kulttuuri ja taide mahdollistavat uusien tulevaisuuksien kuvittelemisen. Vain siten voi rakentaa siltoja näköalattomuuden yli vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Ja juuri sitä me tässä ajassa tarvitsemme – myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Toivonkin, että kaikki vihreät tekevät töitä, ettei lyhytnäköistä ja yhdenvertaisuutta romuttavaa kulttuurialan kurjistamispolitiikkaa tehdä.”
Kari Tuhkanen:
”Terveisiä arktisen valon paikasta – terveisiä Hailuodosta.
Muutos on mahdollista, siihen tarvitaan tekeviä käsiä.
Tärkein ratkaiseva tekijä on dialogi, dialogi seuraavan sukupolven kanssa.
Väestö ikääntyy erityisesti pienissä maaseutukunnissa.
Oras pyysi meiltä rohkeita uusia visioita?
Voisiko se rohkea uusi visio olla kasvun hakeminen maaseudulta?
Maaseudulla on paljon potentiaalia hakea kasvua vihreälle puolueelle ja mikä helpointa näillä maalaisilla on jo valmiiksi vihreät arvot, jotka ovat monelle juuri se syy, miksi he ovat valinneet asua lähellä luontoa maaseudulla.
Jos me halutaan vaikuttaa, meillä pitää olla mandaatti. Kaikista tärkeintä on ”kutsua” uusia vihreitä meidän riveihin. Jos meillä ei ole vihreää ehdokasta jokaisessa Suomen kunnassa on turha puhua kauniista tavoitteista. Tavoitteiden pitää olla korkealla. Nyt ja myös tulevaisuudessa.
Vetoan jokaiseen teihin vihreisiin – olkaa yhteydessä kaikkiin niihin tuttuihin ja kavereihin, jotka asuvat sellaisessa kunnassa, jossa ei vielä ole vihreää edustajaa kunnanvaltuustossa. Me tarvitaan vihreitä vaihtoehtoja jokaiseen Suomen kuntaan. Olkaa ystävät aktiivisia myös naapurikuntien ja koko Suomen puolesta.
Kiitos!”